Osaamiskartoitus

Yhtenä VAVE -hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaamiskartoitus ja selvittää vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita ja visioita Etelä-Savossa. Raportti osaamiskartoituksen toteutuksesta ja tuloksista löytyy tästä linkistä-> Osaamiskartoitus

Osaamiskartoitus toteutettiin kyselynä, jossa työkaluna oli Webropol. Kyselyn kohderyhmänä oli Etelä-Savon alueella toimivien vammaisalan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien esihenkilöt ja johtajat sekä kuntien sosiaalitoimen vammaisalan esihenkilöt ja ammattilaiset. Kysely toteutettiin syksyllä 2020. Se lähetettiin 70 henkilölle ja siihen vastasi 39 henkilöä. Vastaajista 15 toimi työorganisaatiossa johtaja/päällikkö, 14 lähiesimies-, 5 asiantuntija roolissa, sekä 2 yrittäjä roolissa. Muita vastaajia olivat hoitaja/lähiesimiesvara sekä vastaava sairaanhoitaja. Vastaajista 87 %:lla oli yli kuuden vuoden kokemus vammaisalalla työskentelystä.

Osaamiskartoituksessa selvitettiin osaamistarpeita erilaisista teemoista:

asiakaslähtöisyys-osaaminen,
monikulttuurisuusosaaminen,
vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatio-osaaminen,
ohjaus- ja neuvontaosaaminen,
sosiaali- ja terveysalan kliininen osaaminen,
tiimityö- ja moniammatillinen osaaminen,
palvelujärjestelmä- ja sen toiminnan tunteminen sekä lainsäädäntö osaaminen,
työelämätaidot ja työhyvinvointi osaaminen,
digi- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen sekä
tutkimus-, kehittämis-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen.

Vastaajat arvioivat asteikolla- erittäin tärkeä- ei lainkaan tärkeä em. olevia osaamisalueita. Vastaajilla oli myös mahdollisuus kirjoittaa teemaan liittyen avoimia kommentteja teemasta yleisesti ja/tai pohtia teemaa tutkinnoittain hoiva-avustajan, lähihoitajan, sairaanhoitajan tai sosionomin osaamisen näkökulmasta. Vastaukset myös ristiintaulukoitiin osaamis- ja tukikeskuksen, kunnan/kuntayhtymän palvelukotien ja yksityisten palvelukotien kesken. Ristiintaulukointi ei kuitenkaan tuonut merkittäviä lisätietoja tuloksiin.

Tulokset

Avoimia vastauksia luokiteltaessa havaittiin, että osa vastaajista oli pohtinut yleisesti vammaisalan tulevaisuuden uhkia, ei pelkästään vammaisalalla tarvittavan osaamisen tarpeita. Niinpä vastaukset luokiteltiin yleisiin näkemyksiin vammaisalan tulevaisuuden haasteista ja tarpeista, jotka liittyvät vammaisalalla tarvittavaan osaamiseen. Yleisiksi vammaisalan tulevaisuuden haasteiksi nousivat osaavan henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys sekä vammaisalan erityisosaamisen ja erikoistumiskoulutuksen puuttuminen. Tulevaisuuden vammaisala tarvitsee etenkin seuraavien osa-alueiden osaamista:

vuorovaikutustaidot ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö,
yksilöllinen kohtaaminen,
ohjausosaaminen,
vammaisuuden ja kehitysvammaisuuden tuntemus,
haastavien asiakastilanteiden hallinta,
itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja tukeminen,
palvelujärjestelmä- ja lainsäädäntöosaaminen,
ikääntyvien kehitysvammaisten kuntoutus,
seksuaalisuus vammaistyössä,
lääkehoito sekä
mielenterveys- ja päihdehoitotyö.

Kiinnostavaa tuloksissa oli, että avoimissa kysymyksissä ei teknologiaosaamisen merkitys tulevaisuudessa tullut esille, vaikka teknologisen osaamisen merkitys korostui taustamateriaaleissa. Huomioitavaa oli, että vammaisalan kunnalliset palveluntuottajat halusivat vahvistaa työntekijöiden kliinistä, erityisesti lääkehoidon osaamista. Esiin nousi myös tarve vaativan asiakastyön koulutuksen lisäämiseen vammaistyössä. Osaamiskartoituksen perusteella koulutustarjonta Etelä-Savon alueella koettiin suppeana.

Työn moninaisuus nousee vammaisten ihmisten yksilöllisistä tuentarpeista, toimintayksikön luonteesta ja työntekijän työtehtävistä käsin. Osaamistarpeiden määrittäminen antaa pohjaa työtehtävissä vaadittavan osaamisen määrittämiseen ja tehtävärakenteiden kehittämiseen vammaisalalla.

Asiakaslähtöisyysosaaminen

Asiakaslähtöisyysteemaan liittyvä osaaminen nähdään vastausten keskiarvon mukaan erittäin tärkeänä. Erittäin tärkeänä pidettiin etenkin osaamista:

edistää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia,
ymmärtää eettistä arvoperustaa ja sen soveltamista
kohdata asiakkaan tasa-arvoisesti ja kokonaisvaltaisesti koko asiakasprosessin ajan
ottaa vastuuta asiakkaan persoonan tukemisesta ja mielipiteen esiin tuomisesta, itseilmaisun ollessa heikko sekä
tukea asiakkaan voimaantumista ja osallistumista.

Avoimissa vastauksissa tärkeänä pidettiin asiakkaan vahvuuksien löytämistä ja niiden hyödyntämistä työssä. Vastaajat nostivat esille yleisen asenteen merkityksen työn tekemisessä.Läsnäolon, kuuntelemisen ja neuvottelun taitoja pidettiin tärkeinä asiakastyössä. Tärkeänä pidettiin sitä, että kehitysvammaisilla olisi oikeus tasavertaiseen elämään, ja heidän perusoikeuksiaan kunnioitettaisiin. Vastauksissa nostettiin esille, että asiakaslähtöisyyden periaatteen pohjalla on kyky asettua heikomman asemaan ja puolustaa tätä.

Monikulttuurisuusosaaminen

Monikulttuurisuusteemaan liittyvä osaaminen koettiin tärkeänä. Puolet vastaajista koki erittäin tärkeänä, että osaa osoittaa kiinnostusta erilaisia ihmisiä kohtaan, ja osaa huomioida asiakkaan kulttuurin vaikutuksen asiakkaan arkeen ja hänen tapaansa toimia. Avoimessa vastauskohdassa oli todettu, että kannustava, ennakkoluuloton sekä positiivinen asennoituminen monikulttuurisen taustan omaavia kohtaan on erittäin tärkeää kaikille.

Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatio-osaaminen

Yleisesti vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatio-osaaminen koettiin tärkeäksi (vastausten ka.1,8). Erittäin tärkeäksi koettiin, että osaa luoda positiivisen ilmapiirin ja osaa aktiivisen kuuntelun taidon. Yli puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä, että osaa neuvottelu- ja keskustelutaidot, osaa vastaanottaa ja antaa suullisen raportin sekä että osaa ottaa esille asiakkaan kanssa hänelle haasteellisia ja arkaluonteisia asioita. Osaamista viestiä vierailla kielillä koettiin kohtalaisen tai vähemmän tärkeäksi. Avoimessa vastauskohdassa korostettiin työntekijän asennetta ja nostettiin tärkeänä, että asiakas saa äänensä kuuluviin. Eräs vastaaja totesi, että kommunikoinnin perusopinnot olisi hyvä olla kaikissa tutkinnoissa ja tarpeen mukaan voisi hankkia lisäkoulutusta.

Ohjaus- ja neuvontaosaaminen

Yleisesti ohjaus- ja neuvontaosaamista pidettiin tärkeänä (vastausten ka.2,0). Yli puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä, että osaa varmistaa heikommassa asemassa olevan asiakkaan tarvitseman avun, tuen ja palvelun, sekä sen että hallitsee vaikeat asiakastilanteet. Avoimessa vastauskohdassa vastaajat korostivat jatkuvan oppimisen merkitystä ja tiedonhankintataidon merkitystä. Eräs vastaaja totesi, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, vaan työntekijä voi erikoistua häntä kiinnostavaan teemaan.

Sosiaali- ja terveysalan kliinisen osaaminen

Sosiaali- ja terveysalan kliininen osaaminen koettiin tärkeänä (ka. 1,7). Erittäin tärkeänä pidettiin osaamista:

ymmärtää laadukkaan työn toteuttamisen periaatteet ja toimia niiden mukaisesti,
kohdata haastavia asiakkaita ja omaisia,
edistää asiakkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä,
palveluohjata asiakasta,
toteuttaa asiakkaan lääkehoitoa sekä,
edistää asiakasturvallisuutta.

Avoimessa vastauksessa vastaajat korostivat kokonaisvaltaista laaja-alaista osaamista, jota vaaditaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta, ja erikoistumista vaativaa osaamista, mitä olisi vain tietyillä ammattilaisilla.

Tiimityön ja moniammatillisen yhteistyön osaaminen

Tiimityön ja moniammatillisen yhteistyön osaamista pidetään yleisesti tärkeänä (ka. 1,7). Yli puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä, että osaa tunnistaa asiakaslähtöisyyden moniammatillisen työn lähtökohtana ja tavoitteena. Tärkeänä yli puolet vastaajista piti, osaamista:

välttää päällekkäistä työtä,
tunnistaa palveluaukkoja,
muodostaa yhteistyöverkostoja ja työskennellä niissä asiakaslähtöisesti,
neuvotella yhteistyön tavoitteista ja rajoista moniammatillisessa yhteistyössä sekä kykyä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön palveluiden kehittämisessä.

Palvelujärjestelmän ja sen toiminnan tunteminen, lainsäädännön osaaminen.

Yleisesti palvelujärjestelmän ja sen toiminnan tunteminen, lainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi (ka. 2,0). Yksityisten palvelukotien vastaajat pitivät kauttaaltaan osaamisteeman väittämiä erittäin tärkeänä tai tärkeänä ja kunta/ kuntayhtymän palvelukotien vastaajat kohtalaisen tärkeänä. Yli puolet vastaajista koki erittäin tärkeänä, että osaa ohjata asiakasprosessia siten, että se etenee ja lain edellyttämät toimet täyttyvät. Puolet vastaajista koki tärkeänä sen, että tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän, jossa palveluita tuottaa yksityinen- ja julkinen palvelujen tuottaja sekä sen, että tuntee muuttuvan palvelurakenteen ja järjestämis- ja tuottamisvastuut. Avoimissa vastauksissa vastaajat toivat esille, että palvelujärjestelmän ja sen toiminnan tunteminen sekä lainsäädännön osaaminen ovat edellytys asiakastyön toteutumiselle. Tärkeänä pidettiin ennaltaehkäisevän työn korostamista.

Työelämätaidot ja työhyvinvointiosaaminen

Työelämätaidot ja työhyvinvointiosaaminen nähdään yleisesti ottaen erittäin tärkeänä (ka.1,4). Erityisesti korostuu se, että osaa huolehtia omasta jaksamisestaan ja osaa johtaa itseään. Yleisesti erittäin tärkeänä pidettiin, että ymmärtää oman osaamisen jatkuvan kehittämisen merkityksen, turvallisuus-, riskienhallinnan- ja kriisiosaamisen tärkeyden. Erittäin tärkeänä yli puolet vastaajista piti osaamista:

ratkaista ongelmia, olla joustava, arvioida tietoa,
kehittää omaa työtään ja olla motivoitunut oppimaan uutta,
edistää omaa ja yleistä hyvinvointia
huomioida työssä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työturvallisuuden.

Digi- ja hyvinvointiteknologia osaaminen

Digi- ja hyvinvointiteknologia osaaminen koettiin tärkeänä (ka.2,2). Erittäin tärkeänä vastaajat kokivat sen, että ymmärtää tietoturvallisuuden merkityksen asiakasprosessissa ja hallitsee tarvittavat IT-taidot. 43% vastaajista koki vain kohtalaisen tärkeänä, että osaa tunnistaa palvelut, työt tai työn osat, jotka sopisivat digitoitaviksi tai robotisoitaviksi sekä sen, että osaa ohjata asiakasta sähköisten ja virtuaalisten palvelujen välityksellä. Avoimissa vastauksissa ei ollut kommentteja.

Tutkimus-, kehittämis-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen

Yleisesti tutkimus-, kehittämis-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen koettiin tärkeänä (ka. 2,2). Erittäin tärkeänä yli 40 % vastaajista koki, että osaa arvioida oman työryhmän resurssit, priorisoida työtehtävät ja niihin liittyvät vastuut sekä ymmärtää itsensä ja oman osaamisensa johtamisen merkityksen. Tärkeänä pidettiin, että ymmärtää oman työn ja työyhteisön kehittämisen ja innovaatio-osaamisen tärkeyden sekä kykenee asiakaslähtöiseen palvelujen kehittämiseen. Yli puolet vastaajista piti tärkeänä, että osaa:

reflektoida kriittisesti omaa toimintaansa ja osaamistaan,
arvioida hoidon ja palvelun kustannuksia,
tuoda esille asiakkaan palveluprosessissa olevia epäkohtia ja antaa kehittämisehdotuksia,
perustella asiakkaalle näkemyksiään näyttöön perustuvalla tiedolla,
tunnistaa tutkimus- ja kehittämistarpeet sekä
hyödyntää työssään tietoon ja tutkimukseen perustuvia menetelmiä

Avoimessa vastauksessa vastaajat toivat esille, että työn kehittämisen näkökulma avautuu usein työkokemuksen kautta.

VAVE-hanke on hyödyntänyt kyselyn tuloksia vammaistyön osaamiskorttien kehittämisessä, koulutuspilottien suunnittelussa ja muussa hankkeen kehittämistyössä.

Lisätietoja

Piia Suihkonen, projektipäällikkö

Diakonia-ammattikorkeakoulu

p.050-4011219