Kehittämisiltapäivässä kehitettiin työelämässä oppimisen ohjausta ja vahvistettiin yhteistyötä
VAVE-hankkeen työelämässä oppimisen ohjaamisen kehittämisen ympärille rakentuva kehittämisiltapäivä järjestettiin 23.2.2022. Hanketyöntekijöiden lisäksi päivään osallistui 12 vammaisalan työelämä- ja koulutus organisaatioiden edustajaa sekä alan opiskelijoita. Päivä rakentui työpajatyöskentelystä ja työpajatyöskentelyyn virittävistä asiantuntijapuheenvuoroista. Puheenvuoroissa esiteltiin VAVE-hankkeessa kehitettyjä opiskelijaoppaita, työkokeilu- ja työvaltaisen oppimisen mallia sekä verkko-opiskelumateriaalia työssä oppimisen tueksi. Vaalijalan kuntoutusyksikön esihenkilö ja opiskelijoiden ohjaaja kertoivat työyhteisön roolista onnistuneen ohjauskokemuksen aikaansaamisessa ja hyvistä käytänteistä. Oppilaitoksen työelämäopettaja esitteli prosessia ja työelämäopettajan roolia työssä oppimisen tukena. Tutustuttiin hyvän työelämä- ja oppilaitosyhteistyön elementteihin ja opiskelijaohjauksen tulevaisuuden kehittämisnäkökulmiin tutkimustiedon valossa.
Osallistujat tekivät kehittämisiltapäivän aiheista ennakkotehtäviä, joiden vastauksia hyödynnettiin työpajatyöskentelyssä. Työpajojen aiheet olivat samat kuin ennakkotehtävien:
- Ohjaus työssäoppimispaikalla,
- Hyvän ohjauksen elementit sekä
- Hyvä oppilaitos ja työelämä yhteistyö.
Seuraavaksi tuodaan esiin työpajoissa nousseita ajatuksia toiminnan kehittämisestä ja hyviksi havaittuja käytänteitä.
Ohjaus työssäoppimispaikalla- työpajatyöskentelyn tulokset
Osallistujat kokivat tärkeänä, että opiskelijoiden merkitys on tunnistettu työyhteisöissä yhteisesti. Opiskelija huomioidaan työyhteisössä ja osoitetaan kiinnostusta opiskelijaa kohtaan. Työyhteisössä vallitsee salliva ilmapiiri ja kaikki antavat palautetta. Ohjausvastuuta tulee vahvistaa koko työyhteisössä ja nimettyjen vastuuohjaajien lisäksi, koko työyhteisö on sitoutunut opiskelijan ohjaamiseen ja tukee oppimista. On tärkeää, että työyhteisössä on tieto opiskelijan oppimisen tavoitteista, jotta tuki koko työyhteisöltä mahdollistuu.
Olisi hyvä miettiä myös se, mitä hyötyä opiskelijasta voisi olla työyhteisölle; lisäisi kiinnostusta sekä työntekijän että – yhteisön kannalta, jos tämä nähtäisiin molemminpuolisena hyvänä
Opiskelijoiden osallistuminen työyksikön yhteisiin hetkiin koettiin tärkeänä, ja se että opiskelija on vuorovaikutuksessa kaikkien työyhteisön työntekijöiden kanssa. Työyksikössä vastuuta ohjaamisesta jaettaan eri vastuualueen työntekijöiden perehdytyksenä tai ohjauspäivinä. Näin yksikön osaamista saadaan laajasti hyödynnettyä ja osaamista jaettua. Lisäksi opiskelija oppii työssä tarvittavia yhteistyötaitoja erilaisten ihmisten kanssa.
Ohjaajien vaihtuvuus toisaalta tukee työssä jaksamista ja motivaatiota ohjaustyöhön, mutta myös haastaa ohjauksen tasalaatuisuutta. Ohjauksen osaamista tulee mitata ja ylläpitää yhtenäisin menetelmin. Ohjauksen laatua ja ohjaajan jaksamista voidaan tukea työparina toteutettuna opiskelijan ohjaamisena. Työyksiköiden opiskelijavastaavan tehtävänkuvan kehittäminen nousi työpajassa esiin keinona ohjauksen laadun tasalaatuisuuden kehittämiseksi. Esihenkilön riittävä tuki sekä opiskelijalle että ohjaajalle on tärkeää.
Esihenkilö voi tukea ohjaajaa:
- selkiyttämällä ohjaajan roolia,
- osoittamalla kiinnostusta ja tukea,
- säännöllisillä ohjauskeskusteluilla sekä
- mahdollistamalla riittävästi aikaa harjoittelujakson suunnitteluun ja ohjaamiseen.
Esihenkilön tukea tarvitaan etenkin tilanteissa, joissa opiskelijan tai työpaikkaohjaajan toimintaan tai motivaatioon tarvitsee puuttua. Työpajassa nousi esiin, että keinoja ja osaamista haastavien tilanteiden puheeksi ottamiseen kaivattiin lisää.
Yleisesti työssäoppimispaikan fyysisellä ympäristöllä voidaan vaikuttaa viihtyvyyteen. Ympäristön innostavuuteen, laitteiden ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Työpajan kehitysideana nousi, että sosiaali- ja terveysalalla voitaisiin enemmän hyödyntää yli ammattirajojen tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi tekniikan puolen opiskelijoilla voisi olla annettavaa alalla hyödynnettävän teknologian kehittämisessä tai esimerkiksi tilojen suunnittelussa. Ennakkoluuloton erialojen ammattiosaajien hyödyntämisen kautta voitaisiin kehittää vammaisalan viihtyvyyttä, työtä helpottavia tekijöitä sekä synnyttää uusia innovaatioita alalle.
Hyvän ohjauksen elementit- työpajatyöskentelyn tulokset
Hyvän ohjauksen elementit- työpajatyöskentely nosti kolme hyvän ohjauksen elementtiä: suunnitelmallisuus, ohjaajan motivaatio ja osaaminen sekä palaute
Suunnitelmallisuus
Suunnitelmallisuus, yhteinen tavoitteen asettelu ja arviointi on ohjauksessa tärkeää. Harjoittelun aloitukseen ja ensimmäiseen päivään tulee panostaa, jotta opiskelija kokee itsensä tervetulleeksi. On tärkeää, että opiskelijalle on nimetty ohjaaja(t), harjoittelujaksoa suunniteltu ja aikataulutettu etukäteen. Suunnitelma tarkentuu ja saattaa muuttua, mutta perusrunko tulee olla suunniteltu etukäteen. Opiskelija on hyvä ottaa yhteyttä työpaikkaan ennen harjoittelua ja käydään läpi esim. työvuoroihin vaikuttavat tekijät ja mahdolliset yksilölliset tarpeet, mikä helpottaa harjoittelujakson suunnittelua. Opiskelijaa rohkaistaan kertomaan erityisen tuen tarpeista, jotta tämä osattaisiin ottaa ohjauksessa huomioon. Yksilöllisyys ja opiskelijan elämäntilanteen huomiointi esim. työvuoroissa on tärkeää.
Ensimmäisenä päivänä opiskelijaa mennään fyysisesti vastaan, johonkin sovittuun paikkaan, minne on helppo tulla. Esitellään fyysiset tilat, käydään läpi työturvallisuuteen liittyvät asiat sekä ohjataan apuvälineiden käyttöön jne. Työelämävalmentajan mukana oleminen työpaikalla etenkin työssäoppimisjakson alussa esim. maahanmuuttajataustaisen- tai erityisen tuen tarpeen opiskelijan kanssa tukee harjoittelun käynnistymistä.
Opiskelijan hyvä perehdytys työpaikalle on tärkeää ja se tulee tehdä yhtä perusteellisesti kuin uuden työntekijän perehdyttäminen. Osallistujista osa koki tarvetta omalle opiskelijan perehdytyssuunnitelmalle, koska opiskelijalle ei ole tarvetta perehdyttää samoin kuin uusi työntekijä.
Yhteisissä ohjauskeskusteluissa laaditaan tavoitteet ja sovitaan, miten niitä arvioidaan sekä tuodaan esiin ohjaajan tapaa toimia. Opiskelijan ja ohjaajan yhteinen aika ja työvuorot sekä säännölliset ohjauskeskustelut rakentavat runkoa hyvälle ohjaukselle. Yhteistä aikaa olisi hyvä varata viikoittain, jolloin käydään läpi menneen viikon oppimiskokemukset ja asetetaan seuraavalle viikolle tavoitteet. Ohjaaja tutustuu opiskelijan tavoitteisiin ja auttaa tavoitteiden soveltamisessa käytännön työhön sekä tukee niiden toteutumista. Tarvittaessa ohjaaja realisoi tavoitteita yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Oppimiselle tulee antaa aikaa, ja huomioida jokaisen opiskelijan yksilölliset tavat oppia. Harjoittelun kuluessa opiskelijan vastuuta lisätään. Ohjauskeskusteluiden keskiössä on kannustava ja kehittävä palaute.
Ohjaajan motivaatio ja osaaminen
Ohjaajan motivaatiolla on merkitystä opiskelijan oppimiseen ja onnistuneeseen ohjauskokemukseen. On tärkeää, että ohjaaja näkee ohjauksen hyödyt laajemmin kuin vain opiskelijan oppimisen kannalta. Innostava ja kannustava ohjaustyyli voi vaikuttaa positiivisesti yleiseen mielikuvaan alasta ja alan työntekijöistä. Ohjaaja tukee opiskelijan oma-aloitteisuutta, kannustaa kysymään ja etsimään tietoa. Ohjaajan on tärkeä ymmärtää, että opiskelija on oppimassa eikä välttämättä osaa työpaikan käytäntöjä, vaikka koulussa on oppia saanut.
Hyvän ohjauksen elementit- työpajatyöskentelyn tuloksina ohjauskokemukseen vaikuttaa ohjaajan:
Asenne | Innostava ja kannustava asenne. Ohjaaja on motivoitunut.
|
Vuorovaikutustaidot | Helposti lähestyttävä. On läsnä. Rakentaa turvallista, avointa ja keskustelevaa yhteyttä opiskelijaan. Dialogisuus. Kuuntelee ja neuvoo.
|
Yksilöllisen huomioinnin taito | Tunnistaa opiskelijan yksilölliset tarpeet ja osaa asettua opiskelijan rooliin. On ystävällinen, kärsivällinen ja ymmärtäväinen ja kunnioittaa opiskelijaa.
|
Ohjausosaaminen | Osaamista peilata osaamistavoitteita oppimisympäristöön. Osaamista tarkastella syy-seuraussuhteita. Arviointiosaaminen. Oma-aloitteisuutta tukeva ohjaustyyli. Ratkaisukeskeisyys.
|
Itsestä huolehtimisen taito | Ohjaaja voi hyvin ja saa riittävää tukea työyhteisöltä ja esihenkilöltä.
|
Kehittävä työote | Valmius tarkastella omaa ja toisten toimintaa. Uskallusta kyseenalaistaa asioita ja miettiä korvaavia toimintatapoja. On kekseliäs ja innovatiivinen. |
Palaute
Palautetta opiskelijalle annetaan luontevasti työn ohessa ja palautteen antaminen tulee olla ohjaajan tietoista toimintaa. Palautteen annossa otetaan huomioon jaksolle asetetut tavoitteet, mitä opiskelija osaa ja on oppinut ja miten teoriatieto näkyy käytännössä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan osaamiseen, kehittymiskohteisiin ja vahvuuksiin, ei opiskelijan persoonaan. Harjoittelujaksoilla tärkeässä roolissa ovat myös ammattietiikka ja työelämän pelisäännöt. Nämäkin huomioidaan palautetta annettaessa. Palautteen tulee olla kannustava, positiivista ja rakentavaa. Kehittävä palaute annetaan kasvotusten ja kahden kesken. Palautetta opiskelijan toiminnasta on hyvä kerätä koko työyhteisöltä. Myös opiskelijalta kerätään palautetta työyhteisön toiminnasta.
Hyvä oppilaitos ja työelämä yhteistyö- työpajatyöskentelyn tulokset
Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä toivottiin olevan nykyistä tiiviimpää ja nähtiin tärkeänä, että yksiköt ja asiakkaat olisivat tutumpia sekä opiskelijalle että opettajille. Opettajan tieto yksiköstä on tärkeää, jotta opettajalla on käsitys työyksikön soveltuvuudesta oppimisen tavoitteisiin. Tätä tietoa voitaisiin lisätä esim. Opettajien työelämäjaksoilla. Erilaiset työyksikön virtuaaliesittelyt ja videot ovat myös keino lisätä tietoa yksiköstä. Tiivis yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä työssäoppimisjakson aikana tukee myös opiskelijan motivaatiota. Motivaatio on parempi, kun opiskelija kokee saavansa tukea sekä työelämältä että oppilaitokselta. Osallistujat kokivat, että työelämäosaamista voitaisiin hyödyntää paremmin oppilaitoksissa. Kehittämisehdotuksena esitettiin yhteistä vuosittaista kehittämispäivää oppilaitoksen, opiskelijoiden ja työelämän kesken.
Työelämässä oppimisen ohjausta voisi vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyömuotoja kehittämällä ns. työelämäsolun kautta. Työelämäsolussa esimerkiksi opiskelijaryhmä harjoittelee työtä opettajan ohjauksessa. Opettaja on ns. kentällä mukana. Opiskelijaryhmälle on määritelty omat hoidettavat asukashuoneet, ja näiden huoneiden asukkaiden hoitovastuu kuuluu ryhmälle. Kentällä pystytään opiskelemaan suunnitelmallisuutta, lakeja, laadunhallintaa ja omavalvontaa, palvelujärjestelmää yms. yms., vuorovaikutusta, turvallisuutta, apuvälineitä, terveyden edistämistä, ravitsemusta, yms. Toiminta edellyttää tiivistä oppilaitos ja työelämä yhteistyötä.
Yhteistyön haasteiksi nostettiin opiskelijoiden yksilölliset opintopolut, mikä on lisännyt opettajien työmäärää. Myös koulutuksessa ja työelämässä tapahtuvat nopeat muutokset, ja tulevat rakennemuutokset koettiin haastavan yhteistyötä. Yhteistyön toteutumista voitaisiin tukea etäyhteyksiä hyödyntävillä toimintarakenteilla. Kehittämisiltapäivässä tuotiin esiin tulevaisuuden yhteistyön muotona simulaatiopäivät ja se, mitä mahdollisuuksia simulaatioympäristö yhteistyölle voisi tuoda? Simulaatiopäivällä tarkoitetaan päivää, jossa opiskelija opettelee uusia asioita simuloimalla todellisuutta. Esimerkiksi voidaan harjoitella elvytystä siten, että samaan simulaatioon osallistuvat sairaanhoitaja, lähihoitaja ja lääkäri. Jokainen toteuttaa simulaatiossa omaa rooliaan.
Kehittämisiltapäivän palaute ja kehittämisehdotukset
Työpajatyöskentelyissä esiin tulleiden kehittämisehdotusten ja hyvien käytäntöjen pohjalta kuvattiin työelämässä oppimisen ja työharjoittelun ohjausprosessin hyvät käytännöt työelämässä prosessikuvaus. Prosessikuvaus ja muu hankkeessa kehitetty materiaali opiskelijoiden työssä oppimisen tueksi löytyy täältä.
Palautetta päivästä kerättiin Forms- kyselyllä ja palaute kehittämisiltapäivästä oli myönteistä. Päivän koettiin antavan ideoita kehittämiseen. Myös oppisopimuskäytännöistä ja toisen asteen harjoittelusta saatiin uutta tietoa. Päivä antoi ideoita kehittää opiskelijoiden ohjaamisprosesseja omassa organisaatiossa sekä lisätä yhteistyötä oppilaitoksiin. Yhdessä vastauksessa koettiin, ettei päivä antanut uutta, mutta vahvisti ajatusta, että kehitystyössä ollaan oikealla tiellä.
Työelämän ja oppilaitosten yhteisille säännöllisille kokoontumisille koettiin olevan tarvetta mm. harjoittelujen, työelämässä toteutettavien oppimistehtävien, tutustumiskäyntien, opinnäytetöiden ja yhteistyön kehittämisen suunnittelemiseksi. Koettiin, että opintolinjauksia olisi hyvä käydä yhdessä säännöllisesti läpi.
Kirjoittaja
Piia Suihkonen
Projektipäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu