Rohkeasti vammaisalalle-webinaari

VAVE-hanke järjesti hankkeen neljännen webinaarinsa 31.3.2022 aiheena Rohkeasti vammaisalalle. Vammaisalaa kohtaan on edelleen olemassa ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat alan vetovoimaisuuteen ja työhön sitoutumiseen. Kehitysvamma-alaa varjostavat vanhanaikaiset ajatukset vammaistyöstä. Webinaarin tavoitteena oli tarttua rohkeasti keskeisimpiin vammaisalan varjokohtiin kirkastaen näkemyksiä ja kääntäen näitä varjoja mielenkiintoisiksi asioiksi, mitkä tässä työssä oikeastaan myös koukuttavat ja houkuttavat.

Webinaari suunnattiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja opettajille sekä kaikille vammaisalasta kiinnostuneille. Webinaarin osallistui yhteensä yli 150 henkilöä.

Webinaarin aloitti Diakin sosionomiopiskelija Asko Kahilainen, joka rennolla otteella kertoi omasta polustaan vammaisalalle. Askolla ei ollut aiempaa kosketusta vammaisalaan, vaan hän tykästyi alasta kokeilun kautta. Puheenvuorossaan Asko rohkaisi myös muita opiskelijoita rohkeasti kokeilemaan. Teknisten haasteiden takia jouduimme muokkaamaan päivän ohjelmaa ja seuraavana ääneen pääsi Taru Vilander. Taru kertoi pojastaan Markuksesta ja perheen arjesta valokuvien kautta. Markuksella on kehitysvamma ja hän asuu palvelukodissa Mikkelissä. Taru kertoi koskettavalla tavalla Markuksen tarinaa lapsesta aikuisuuteen, arjen iloista ja haasteista, joita ajan saatossa ovat kohdanneet. Lisäksi Taru toi esiin yhteistyötä hoitohenkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa, mitä hän läheisenä työntekijöiltä odottaa ja, mikä kohtaamisissa pitää merkityksellisenä.

Kommunikaation ja vuorovaikutuksen merkityksestä meille oli puhumassa AAC-ohjaaja Marja Vilkki Vaalijalasta. Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä ja toimivan vuorovaikutuksen perustaksi Marja nosti aidon läsnäolon, ja sen että osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan. Kohtaamisen taitoja voi opetella, ja tässäkin työntekijän asenteella on ratkaiseva merkitys. Hyvin toimiessaan vuorovaikutus tuottaa iloa molemmille osapuolille. Marja kuvasi puheenvuorossaan mm. vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käyttöä ja esitteli erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä ja menetelmiä.

Kuva. Marja Vilkin luentomateriaalista, Kommunikaatio ja vuorovaikutus arjessa.

Usein arjen toimintaa voidaan helpottaa strukturoimalla arkea eli kuvaamalla:

• mitä tehdään, milloin ja kenen kanssa (päiväjärjestys)?
• missä tehdään (tilan selkeyttäminen, eri toiminnoille omat tilat)?
• mitä tehdään (tehtävän jäsentäminen)?
• kuinka paljon / kauan tehdään (erilaiset ajastimet)?
• Palkkio!

Keskeisenä periaatteena työssä on vammaisen henkilön ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen kaikessa toiminnassa.

Kommunikaation ja vuorovaikutuksen merkitystä korostettiin myös Savaksen Katajamäen toimintakeskuksen ohjaajan Minna Paavilaisen ja Tuulan keskustelussa itsemääräämisoikeudesta. Minnan ja Tuulan keskustelussa nousi esiin, ettei itsemääräämisoikeus ole erillinen asia vaan sen toteutuminen ja tukeminen ovat läsnä työssä jatkuvasti. Työntekijältä itsemääräämisoikeuden tukeminen ja vahvistaminen edellyttävät kiinnostusta kysyä ja selvittää asiakkaan mielipide sekä, joskus myös luovaa otetta ja rohkeutta kokeilla uutta. Haastattelussa Tuula kertoi, kuinka itsemääräämisoikeus toteutuu arjessa ja, mitä itsemääräämisoikeus hänelle tarkoittaa.

Loppupuheenvuoron piti Vaalijalan yhteisökehittäjä, integratiivinen työnohjaaja (STOry) Niko Kivimäki. Niko on tehnyt pitkän työuran kehitysvamma-alalla ja nimenomaan käyttäytymisen parissa. Niko puhui aiheesta minä ja aggressiot työssäni. Esitys herätti pohtimaan omaa osuutta asiakkaan ja työntekijöiden välisissä suhteissa. Puheenvuorossaan Niko korosti sitä, että esim. haastava käyttäytyminen on aina seurausta jostain, jota tulisi tutkia. Käyttäytymisen taustalla voivat olla mm. fysiologiset syyt, kommunikaatio haasteet, aistikuormitus tai muutoin ympäristön aiheuttamaa kuormitusta. Niko esitti havainnollisen esimerkin joutsenesta, jonka kotilammen lähettyville rakennettiin tehdas ja kotilampi alkoi saastua. Joutsen alkoi voida huonosti ja sairastui. Kalastaja pelasti joutsenen, vei sen pois kotilammesta ja hoiti joutsenen kuntoon. Kun joutsen oli taas terve ja voimissaan, kalastaja palautti joutsenen kotilampeen. Kuinka joutsenen kävi? Voiko joutsen hyvin kotilammessaan vai sairastuiko se uudelleen?

Niko antoi käytännön vinkkejä työssä jaksamisen tueksi ja toi puheenvuorossaan esiin työntekijän asenteen merkitystä ja sitä, miten aito kiinnostus asiakasta kohtaan heijastuu vuorovaikutukseen sekä asiakkaan ja työntekijän väliseen suhteeseen. Tarvitaan rohkeutta, kiinnostusta ja osaamista oman työn reflektointiin, jotta omaa työskentelyä voi kehittää.

Rohkeasti vammaisalalle -webinaarin tallenteet ovat nähtävissä hankkeen YouTube-kanavalla- Vetoa Vammaisalalle.

VAVE-hanke kiittää kaikkia webinaarin asiantuntijavieraita ja osallistujia.

Kirjoittajat

Piia Suihkonen, projektipäällikkö                          Katja Kirjalainen, projektityöntekijä

Diakonia- ammattikorkeakoulu                             Savas-Säätiö sr.

piia.suihkonen@diak.fi                                         katja.kirjalainen@savas.fi

p.050-4011219                                                    p. 041-7303434