Vetoa ja pitoa vammaisalalle- webinaari

Vammaisalan vetovoima on hiipunut, ja kehitysvamma-alan yksiköihin tänä päivänä on vaikea saada työvoimaa. Alaa kohtaavat isot haasteet, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja nuoremmat hoitajat vaihtavat alaa. Hankkeemme päätavoitteena on edistää vammaisalan veto- ja pitovoimaa, ja siksi oli luontevaa valita nämä aiheet webinaarimme teemoiksi. Tässä blogissa tarkastellaan vammaisalan veto- ja pitovoimatekijöitä 8.10.2021 webinaarin esityksiä tiivistäen.

Kukoistava toimintakulttuuri luodaan työyhteisön kanssa yhteistyössä

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön osaamisjohtaja Sanna Kekki on positiivisen psykologian ja työn imun edistäjä ja kannattaja. Hän painotti puheenvuorossaan työn imua, suhteellisen pysyvää myönteistä motivaatio- ja tunnetilaa, joka työssä nähdään tärkeänä.

Työn imu lisää hyvinvointia ja terveyttä, vahvistaa työyhteisöjä ja lisää suoriutumista, sitoutumista ja tuottavuutta. On tärkeää, että huolehditaan myös esihenkilöiden jaksamisesta, ylläpidetään välittävää ilmapiiriä, vahvistetaan työn voimavaroja, minimoidaan kuormitustekijöitä, edistetään ammatillista kasvua sekä työn kehittämistä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Koko työyhteisö tulee ottaa mukaan luomaan kukoistavaa toimintakulttuuria.

Työyhteisötaitoja painotti puheenvuorossaan myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta TKI-asiantuntija Sari Saukkonen. Työyhteisötaitojen on todettu vaikuttavan positiivisesti työn pitovoimaan. Käytöstavat, jossa tervehtimisellä, kiittämisellä ja tarvittaessa anteeksi pyytämisellä, pääsee hyvään alkuun. Hyvä käyttäytyminen lisää työn mielekkyyttä parantamalla mm. työyhteisön yhteistyön toimivuutta ja työpaikan ilmapiiriä. Yritteliäs asenne ja iloinen, positiivinen suhtautuminen työhön ja työtovereihin vie pitkälle. Yksilöiden välisellä vuorovaikutuksella on suora yhteys yleiseen ilmapiiriin ja tuottavuuteen. Työyhteisötaidot tekevät työyhteisön toiminnan sujuvaksi ja kaikille miellyttäväksi.

Jokaisen viestit vaikuttavat vetovoimaan, siksi onkin hyvä miettiä, minkälaista viestiä kukin työntekijä vie organisaatiostaan eteenpäin.

Seppo Kakkonen, mentori, yhteisötyönohjaaja ja sovittelija Vaalijalan kuntayhtymästä painotti puheenvuorossaan perehdyttämisen ja mentoroinnin merkitystä. Hän mainitsi mentoroinnin tärkeäksi tehtäväksi edistää uuden työntekijän kiinnittymistä työyhteisöön. Vaalijalassa on lähdetty kehittämään mentorointimallia, ja tänä syksynä malli on laajennettu koko Nenonpellon yksiköihin Pieksämäellä. Mentoroitavien mielestä mentoroinnin avulla sitoutuminen organisaatioon on ollut helpompaa.

Tarvittavat toimenpiteet tulevaisuudessa

Keskusteluosuuteen osallistuivat Savas-säätiön palvelujohtaja Sari Kokkonen sekä Vaalijalan kuntayhtymästä palvelukodin johtaja Anne Kontro. Vammaisalan veto- ja pitovoiman edistämiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisia toimenpiteitä, nopeamman ja pidemmän aikavälin ratkaisuja, alan positiivista näkyvyyttä, opiskelijalähtöistä koulutusta, työnantajien rekrytointikäytänteiden kehittämistä, kelpoisuusehtojen monipuolistamista, laadukasta perehdyttämistä, työhyvinvointietuja, uraetenemismahdollisuuksia, työelämäjoustoja, toimivaa johtajuutta, matalaa hierarkiaa. Vastuu auttaa sitoutumaan. Yhteisöllisyys on kantava voima ja se sitouttaa. Riittävät resurssit työyhteisöön on taattava. Työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Hyvä työilmapiiri ja työpaikan imago on jokaisen työntekijän vastuulla. Hyvä työilmapiiri lisää työntekijöiden voimavaroja ja saa aikaan työn imua. Työn imua kokevilla työntekijöillä on voimavaroja työn kuormittavuuden sietämiseksi. Työhön sitoutumista ja työpaikan vetovoimaa voidaan edistää arvostavalla johtamisella. Vilpittömästi kuuntelemalla ja kyselemällä työntekijöiden ja työyhteisön tilanteesta esihenkilö viestii työntekijöille arvostavansa heitä. Hoitohenkilökunta haluaa kokea tekevänsä tärkeää, merkityksellistä ja tarpeellista työtä, jota arvostetaan. Kiittäminen ja onnistuneista työtehtävistä iloitseminen motivoivat ihmisiä. Kun työntekijät tuntevat olevansa osa työyhteisöä, he välittävät siitä. Inspiroimalla työntekijöitä he saavat oikean suunnan ja energiaa tehdä työtään. Sen sijaan, että keskityttäisiin ongelmiin, arvostava esihenkilö keskittyy ratkaisuihin.

Mervi Halonen

Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hanke,

vastuuopettaja, sh (AMK), TtM

Step-koulutus