Digitaalisuus ja teknologia – mistä ihmeestä me oikein puhumme?
Aloittaessani VAVE-hankkeessa projektityöntekijänä ja teknisenä asiantuntijana törmäsin hankesuunnitelmassa sanoihin digitaalisuus ja teknologia useaan kertaan. Monesti tuota hankesuunnitelmaa lukiessani mietin, mitähän ja millaista digitaalista tai teknologista osaamista hankkeessa haluttiin tarkemmin edistää.
Toisaalta, kun määritelmä ei ollut kovin tarkka, jäi itselleni niin sanotusti vapaammat kädet määritellä tuo osaaminen. Ja tuo määritteleminen tuntui tärkeältä, ainakin omassa mielessäni.
Tärkeältä tuntui myös saada yhtenäinen nimi tuolle osaamiselle, tai pikemminkin osaamisvajeelle. Niinpä siinä hetkessä tuntui varsin luonnolliselta ryhtyä käyttämään sanaa digi- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen. Vaikka sana tuntui varsinaiselta ”dinosaurukselta”, oli se kuitenkin jonkinlainen yritys kuvata tuota osaamista, jota hankkeella haettiin.
Kovaa ja pehmeää teknologiaa sekä digitaalisuutta
Teknologia-, tekniikka-, tietotekniikka -sanat niputamme mielellämme yhteen. Saamme näistä sanoista helposti mieliimme teollisuuden hytecin. Saatamme samassa yhteydessä puhua myös kovasta teknologiasta tai pehmeästä teknologiasta, jolla puolestaan tarkoitamme luonnonmukaista, ympäristöä säästävää tai vihreää teknologiaa.
Pehmeän teknologian puolelle, ainakin nimensä puolesta, voisi ajatella kuuluvan myös sosiaali- ja terveysalalla käytettävä hyvinvointiteknologia. Tällä teknologialla kuitenkin useimmiten tarkoitetaan robotiikkaa tai virtuaalimaailmaa. Jos teknologia oli helppo määriteltävä jopa omassa mielessä sekä Wikipedian kautta, sitä se ei ollut enää digitaalisuuden kohdalla.
Oma Cuppla-oivallus
Itselleni tuli oivallus, konkreettinen ja omaan käsitekarttaan sopiva määritelmä digitaalisuudesta ja teknologiasta Cuppla Oy:n järjestämässä webinaarissa Kännykät ja tabletit osana SOTE-palveluita. Vuosi oli 2018. Tuon esityksen jälkeen nuo kaksi sanaa saivat konkretian mielessäni.
Onko sillä sitten mitään väliä, mitä sanaa käyttää?
On mielestäni tärkeää ymmärtää, että samat sanat voivat eri ammateissa toimiville merkitä aivan eri asioita. Niinpä kouluttaja tai opettaja ymmärtää sanan teknologia todennäköisemmin opetusteknologiaksi ja kiinteistöalalla työskentelevä teknologian puolestaan ovien lukitus- tai hälytysjärjestelmiksi. Ja tässähän on ero.
Kun osaamisen kartoituksessa kysytään – millaista teknologiaosaamista työntekijällä tulisi olla – voi vastaukseksi tulla pelkästään tietotekniikkaan liittyvien perustaitojen osaamista kuten Excel-, Word- tai sähköpostiosaamista.
Toisissa vastauksissa voidaan puolestaan kaivata osaamista tablettitietokoneen ja älypuhelimen käyttöön, robotiikkaan, asiakastietojärjestelmiin tai osaamista apuvälineisiin. Nämä osaamistarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaisia, ja niihin kouluttaminenkin on siten hyvin erilaista.
Ajattelen, että on tärkeää määritellä sanat tarkemmin jossain tilanteissa, mitä sanalla oikeammin tarkoitamme, ja varsinkin silloin, kun haluamme jonkun tietyntyyppisen osaamisen lisääntyvän, koulutuksen vastaavan koulutustarvetta tai työntekijän osaamisvajeen täyttyvän. Annettakoon vaikkapa esimerkkinä, ettei turvallisuusalan koulutuskaan ole todennäköisesti sama sähköalalle kouluttautuvalle kuin järjestyksenvalvojaksi haluavalle.
Maarit Luojus
Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hanke
Tekninen asiantuntija ja projektityöntekijä, kouluttaja sekä koulutussuunnittelija, Vaalijala