Maahanmuuttajat vammaisalalla – millainen kielitaito riittää vammaisalalla työskentelyyn?

Usein maahanmuuttajataustaista opiskelijaa ja työntekijää rekrytoidessa pohditaan, riittääkö opiskelijan tai hakijan kielitaito. Toki on perusteltua vaatia työpaikalle tulevalta kielenoppijalta riittävää kielitaitoa, mutta on myös pohdittava tarkasti sitä, mitä tarkoittaa riittävä kielitaito juuri tässä työpaikassa ja näissä työtehtävissä.

Millainen kielitaito on työtehtävien kannalta riittävä? Millainen kielitaito riittää, jos kielenoppijan työtehtävät ovat avustavia tehtäviä? Millainen kielitaito puolestaan on välttämätön asiakasturvallisuuden kannalta?

Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta keskeistä on huomata se, että ei ole realistista odottaa kielenoppijalta täydellistä tai äidinkielisen kaltaista kielitaitoa. Viestin välittyminen puolin ja toisin on tärkeintä.

Usein kuulee sanottavan, että suomi on vaikea kieli oppia.

Tämä vaikeus johtuu monesti siitä, että suomen kieli on rakenteeltaan ja logiikaltaan niin erilainen kuin kielenoppijan oma äidinkieli. Myös suomen kielen vaihtelevuus tekee suomen oppimisesta vaikeaa: kirjoitettu kieli poikkeaa paljon puhutusta kielestä ja puhutussa kielessä on eri murteita ja paljon alueellista vaihtelua.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa suomen kieltä, vaan sekä kirjoitetun että puhutun kielen varianttien oppiminen on tärkeää kielenoppijalle, ja ne kehittyvät parhaiten juuri autenttisissa kielenkäyttötilanteissa kuten työpaikalla. Työpaikalla opitaan myös ammatillista kielitaitoa ja ammattisanastoa ja ammattislangia.

Kielitaito kehittyy työelämässä. Autenttisessa kieliympäristössä työskenteleminen tukee monin tavoin kielenoppijan kielitaidon kehittymistä. Kielenoppijan oma aktiivisuus on tärkeää kielenoppimisen prosessissa, mutta työpaikalta saatu tuki voi auttaa kielenoppijaa huomattavasti.

Työpaikan kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri ja vuorovaikutukseen kannustaminen erilaisissa tilanteissa tukevat kielenoppijan integroitumista työyhteisöön.

Kielitietoinen ohjaus on avainasemassa kielenoppijan ohjauksessa työpaikalla. Kielitietoisuus tarkoittaa sitä, että työpaikalla kielenoppijaa ohjaavat tai perehdyttävät henkilöt kiinnittävät huomiota käyttämäänsä kieleen ja huomioivat sen, miten työyhteisössä käytetty kieli ja ammattislangi poikkeaa arkikielestä.

Kielitietoinen ohjaaja tiedostaa käyttämänsä kielen vaikeustason, tunnistaa omasta puheestaan sellaiset sanat ja ilmaukset, jotka voivat olla kielenoppijalle vaikeita ja osaa tarvittaessa mukauttaa käyttämäänsä kieltä kielenoppijalle sopivaksi. Kielitietoinen ohjaaja voi myös selittää ja havainnollistaa uusia ja vaikeita sanoja kielenoppijalle.

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän tai opiskelijan alkuvaiheen perehdytykseen ja työhönopastukseen kannattaakin panostaa ja siihen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa. Työhönopastus- ja ohjaustilanteissa selkeän, yksiselitteisen kielen käyttäminen on tärkeää.

Aina kannattaa varmistaa, että kielenoppija on ymmärtänyt asian oikein: häntä kannattaa pyytää kertomaan vielä itse omin sanoin uudelleen tai näyttämään konkreettisesti, mistä puhuttiin tai sovittiin.

Kun työyhteisöön tulee uusi työntekijä tai opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, on tärkeää ymmärtää se, että hänellä on monta asiaa opittavana yhtä aikaa: ammatillinen osaaminen vieraalla kielellä, kielitaidon kehittäminen, kulttuurinen osaaminen ja suomalaisessa työelämässä toimiminen.

Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeessa yhtenä tavoitteena kehitetään ohjauksen malleja ja opetuksen tukitoimia maahanmuuttajataustaisille toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Lokakuussa 2021 Esedussa käynnistyy VAVE-hankkeen ammatinopettajan ja suomen kielen opettajan yhteistyönä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakso. Tämä OPVA-jakso on suunnattu opintojaan aloittaville maahanmuuttajataustaisille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Teksti: Sanna Nykänen

Sanna Nykänen (FM) työskentelee Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeessa suomen kielen opettajana.

Kuva: unsplash.com